“Tieteelliset tutkimukset viittaavat hyvin vahvasti siihen, että hedelmät ja vihannekset toimivat suojana kaikkia mahalaukun ja suoliston syöpiä ja tupakanpolttoon liittyviä syöpiä vastaan”, Tim Byers, Ehkäisevän lääketieteen professori Coloradon yliopiston Terveystieteiden keskuksesta, Denveristä, on sanonut. Tähän kuuluvat keuhko-, paksunsuolen-, vatsa-, suu-, kurkunpään-, ruokatorven- ja virtsarakonsyöpä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että lykopeeni – karotenoidi tomaateissa ja tomaattikastikkeessa – voi ehkäistä eturauhassyöpää.

Ei ole selvää, kuinka hedelmät ja vihannekset voivat alentaa syöpäriskiä. Se voi johtua niiden fytokemikaaleista – kuten karotenoideista, C- ja E-vitamiineista, seleenistä, indolista, flavonoideista, fenoleista ja limoneenista.

On olemassa myös todisteita, että paljon kuituja sisältävät viljat kuten vehnäleseet voivat alentaa syöpäriskiä. ”Kuidulla on hyvä vaikutus paksunsuolensyövän ehkäisyssä”, David Jenkins, kuituekspertti Toronton yliopistosta, on sanonut. Pasta, riisi ja muut viljat voivat korvata eläinperäiset ruoat, erityisesti punaisen lihan, joka voi lisätä joidenkin syöpätyyppien riskiä.

“Miehillä, jotka syövät punaista lihaa pääruokanaan viisi kertaa tai useammin viikossa, on nelinkertainen riski sairastua paksunsuolensyöpään kuin miehillä, jotka syövät punaista lihaa harvemmin kuin kerran kuukaudessa”, Edward Giovannucci Harvardin lääketieteellisestä on sanonut. Runsaasti punaista lihaa syövillä oli myös kaksinkertainen todennäköisyys sairastua eturauhassyöpään hänen tutkimuksissaan 50 000 miespuolisesta terveysalan ammattilaisesta.

Se on vain yksi tutkimus. Kun tutkitaan toisia, Lawrence Kushi Minnesotan yliopistosta on sanonut, ”todisteet ovat melko johdonmukaiset, että punainen liha yhdistetään suurempaan riskiin saada paksunsuolen-, mahdollisesti eturauhassyöpä”.

Mutta jopa rasvaton punainen liha näyttää lisäävän paksunsuolensyövän riskiä. ”Se voi johtua karsinogeeneistä, joita syntyy kun lihasta tehdään ruokaa tai lihan korkeasta rautapitoisuudesta, tai jostakin muusta lihassa”, Willett on spekuloinut.

2. Sydänsairaudet

Kasvispohjainen ruokavalio, jossa on paljon hedelmiä ja kasviksia, voi alentaa sydänsairauksien riskiä. Viimeisen 20 vuoden aikana sydänekspertit ovat korostaneet tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin kulutuksen vähentämistä, mutta kasvikset voivat suojata sydäntä muilla tavoilla, muun muassa:

* Liukoinen kuitu: “Alentaaksesi sydänsairauksien riskiä voit syödä enemmän papuja, herneitä, kauraa ja ohraa”, Jenkins on sanonut, koska niiden ”tahmea” liukoinen kuitu näyttää auttavan veren kolesterolipitoisuuden alentamisessa.

* Foolihappo: “Todisteet siitä, että foolihappo alentaa sydänsairauksien riskiä, ovat melko vahvoja”, Willet on sanonut. Foolihappo, eräs B-vitamiini, alentaa veren haitallisten amonihappojen, homokysteiinin, pitoisuuksia. ”Hedelmät ja vihannekset ovat suurin foolihapon lähde”, hän on lisännyt.

* Antioksidantit: yhä kattavammat todisteet osoittavat, että LDL- (“paha”) kolesteroli vaurioittaa verisuonia vain silloin, kun se on hapettunut (yhdistynyt hapen kanssa). Tämän takia tutkijat uskovat, että antioksidantit, kuten E-vitamiini, voivat suojata sydäntä. Ja monet fytokemikaalit hedelmissä ja vihanneksissa ovat antioksidantteja.

* Tyydyttyneiden eläinrasvojen pois jättäminen: jos syöt paljon kasvisruokaa, on yksinkertaisesti vähemmän tilaa tyydyttyneille eläinrasvoille, jotka tukkivat verisuonia.

3. Sydänkohtaus

”Useat todisteet osoittavat, että hedelmät ja vihannekset ovat hyviä sydänkohtauksen ehkäisemisessä”, Willet on sanonut. Esimerkiksi 20-vuotisessa tutkimuksessa 832 keski-ikäisestä miehestä sydänkohtauksen riski oli 22 prosenttia alhaisempi joka kolmatta hedelmä- ja vihannesannosta kohti, jonka miehet söivät päivittäin. Jälleen kerran, kukaan ei ole varma, johtuuko se kaliumista, magnesiumista, kuiduista vai toisista hedelmien ja vihannesten ainesosista, jotka estävät verisuonia tukkeutumasta aivoissa.

4. Divertikuloosi ja ummetus

Paljon kuituja sisältävät viljat – erityisesti vehnäleseet – voivat auttaa ehkäisemään ummetusta. Tämä ei ole mikään vähäpätöinen asia sellaisessa maassa kuin USA, jossa käytetään ulostuslääkkeisiin miljoonia vuodessa.
Divertikuloosi on myös yleinen. Noin 30–40 prosentilla yli 50-vuotiaista on se, vaikka useimmilla ei ole oireita. Toisilla on verenvuotoa, ummetusta, ripulia, ilmavaivoja, kipuja tai divertikuliitti (tämä tarkoittaa sitä, että umpipussukat – tai divertikkelit – joita muodostuu paksunsuolen seinämiin tulehtuvat).
“Tutkimuksiemme myötä on selvää, että sekä leseiden että hedelmien ja vihannesten kuidut ovat suojaavia”, Willet on sanonut. Miehillä, jotka söivät kaikkein vähiten kuitua (13 grammaa tai vähemmän päivässä), oli melkein kaksinkertainen todennäköisyys saada divertikuliitti kuin niillä miehillä, jotka söivät kaikkein eniten kuitua (vähintään 32 grammaa kuitua joka päivä) .

5. Muut sairaudet

Kasviksia paljon sisältävät ruokavaliot voivat ehkäistä muita sairauksia:

* Makuladegeneraatio: karotenoidi jota kutsutaan luteiiniksi – jota löytyy yleensä lehtivihreästä – voi auttaa ehkäisemään verkkokalvon rappeutumista, joka aiheuttaa sokeutumista vanhemmilla ihmisillä. ”Tutkimuksessamme ihmisillä, jotka söivät pinaattia tai lehtikaalia kahdesta neljään kertaan viikossa, oli vain puolet riskistä sairastua makuladegeneraatioon kuin niillä, jotka söivät niitä vähemmän kuin kerran kuukaudessa”, Johanna Seddon Harvardin lääketieteellisestä on sanonut.

* Hermostoputken sulkeutumishäiriöt: foolihapon ravinnelisät voivat vähentää selkärankahalkion (spina bifida) ja muiden hermostoputken sulkeutumishäiriöiden riskiä. Ruoassa oleva foolihappo (pääasiassa hedelmissä ja vihanneksissa) voi myös vähentää tätä riskiä.

* Diabetes: “Totesimme ihmisillä, jotka söivät enemmän täysjyvätuotteita, olevan alhaisempi riski sairastua aikuisiän diabetekseen”, Willet on sanonut.

6. Turvallisempaa ruokaa

Jotkin tappavimmista ruoasta lähtöisin olevista sairauksista tulevat eläinperäisen ruoan kautta. ”Jauheliha on todennäköisin E. Coli 0157:H7:n lähde. Siipikarja kantaa salmonellaa ja kampylobakteeria, ja raakojen äyriäisten syöminen on aiheuttanut Vibrio vulnificus –tartuntaa”, David Swerdlow, Atlantan tautien ehkäisyn keskuksesta, on sanonut.
Mikä tahansa raaka ruoka – mukaan lukien hedelmät ja vihannekset – voivat kantaa haitallista bakteeria. ”Esimerkiksi salmonellan viimeaikaiset puhkeamiset on yhdistetty verkkomeloniin, tomaatteihin ja alfalfa-ituihin”, Swerdlow on sanonut. Mutta liha, merenelävät ja siipikarja ovat todennäköisimmin syyllisiä ruoasta lähtöisin oleviin sairauksiin.

7. Ympäristö

“Syömistottumuksillamme on valtava vaikutus planeettaan”, Jenkins on sanonut. ”Eläinten syöminen ei vahingoittaisi ympäristöä, jos se tehtäisiin paljon pienemmässä mittakaavassa”, Durning, Seattlen luoteisen ympäristöseuranta-aseman johtaja.

“Nykyaikaiseen lihantuotantoon kuuluu viljan, veden, energian ja laidunalueiden intensiivinen käyttö – ja useimmiten väärinkäyttö”, Durning on sanonut. Hän lainaa seuraavia esimerkkejä:

*Veden saastuminen: lanta ja jätevesi teurastamoista, kanafarmeilta ja muista syöttötiloista voivat saastuttaa vesivarantoja.

* Ilman saastuminen: kolmekymmentämiljoonaa tonnia metaania – kaasua joka edistää ilmaston lämpenemistä – tulee lannasta jätevesilammikoista tai -kasoista.

* Maan eroosio: melkein 40 prosenttia maapallon – ja yli 70 prosenttia Yhdysvaltojen – viljasadosta syötetään karjalle. Puolta kiloa tuottamiamme lihaa, siipikarjaa, kananmunia ja maitoa kohti pellot menettävät yli 2 kiloa multaa.

* Vesivarantojen ehtyminen: arviolta puolet viljasta ja heinästä, joita syötetään lihakarjalle, kasvatetaan kastelluilla mailla. Vie noin 1 500 litraa vettä tuottaa puoli kiloa lihaa.
* Energiankäyttö: vie melkein kymmenen kertaa enemmän energiaa tuottaa ja kuljettaa karjaa kuin vihanneksia.

* Ylilaiduntaminen: noin 10 prosenttia Yhdysvaltojen kuivasta länsiosasta on muuttunut aavikoksi karjan seurauksena. Mutta osaa tuosta maasta ei voitaisi käyttää paljoa muuhun. ”Tämän takia en argumentoi kasvissyönnin puolesta, vaan sen puolesta että ihmiset vähentäisivät eläinperäisten tuotteiden kuluttamista”, Durning on todennut.

8. Kustannukset

Tietysti voit ostaa 7,99 dollarilla puoli kiloa mesclunia tai muita gourmet-ruokia. Mutta kurpitsasta makeisiin perunoihin suurin osa kasviksista on suorastaan edullisia. Kasvisten alhaisempi hinta tulee esiin, kun syöt ulkona. Kiinalaisten, intialaisten ja suurimman osan muiden ravintoloiden ruokalistoissa kasvisruokavaihtoehdot ovat yleensä edullisempia kuin liha, merenelävät tai siipikarja.

9.

On epämukavaa ajatella sitä, mutta ennen kuin teurastamme ne, syömämme eläimet useimmiten kasvatetaan ja kuljetetaan epäinhimillisissä olosuhteissa.

Syy numero yksi kasviksia runsaasti sisältävään ruokavalioon on se, että se maistuu hyvältä. Viisi kasvista, joita amerikkalaiset syövät eniten, ovat ranskanperunat, tomaatit (useimmiten kastikkeessa tai ketsuppina), sipulit, jäävuorisalaatti ja muut perunat.
Mutta jos suurin osa amerikkalaisista jättäisi pois lihan, merenelävät ja siipikarjan lautasiltaan, he – tai monet heidän suosikkiravintoloistaan – eivät tietäisi, millä korvata ne. Sinun on mentävä etnisiin ravintoloihin saadaksesi kiinnostavia kasvispohjaisia ruokia. Ei ole sattuma, että etnisissä ravintoloissa tiedetään, kuinka saada kasvisruoat maistumaan hyviltä. ”Onneksi ympäri maailman löytyy rikasta kokemusta, koska melkein kaikki perinteiset ruokavaliot ovat kasvispohjaisia”, Willet on sanonut.

Italialaisista, meksikolaisista ja muista etnisistä ravintoloista on kuitenkin ehkä tullut niin amerikkalaisia, että niiden kasvikset ovat suuressa määrin korvattu lihalla ja juustolla. Ja se on sääli. Aasialaisissa ja Välimeren alueen keittiöissä hedelmien ja vihannesten laittaminen ruoaksi on taidelaji. Italialaiset eivät laita suuria määriä lihaa ja juustoa pizzaan, esimerkiksi. Söin hiljattain perinteisessä ravintolassa ohutpohjaisen pizzan, jossa ei ollut juustoa – vain tuoretta basilikaa, tomaatteja ja valkosipulia. Se oli aivan suurenmoista.